Konenäkö oppii jätteet esimerkeistä
Robotti oppii näkemästään
ZenRoboticsin robottia ei opetettu sääntölistalla. Ylen vuonna 2016 julkaisemassa jutussa kerrottiin, että henkilökunta on näyttänyt koneelle esimerkkejä erilaisista jätejakeista. Kaikki ei mennyt heti oikein: eräänä kesänä robotti poimi hihnalta jokaisen näkemänsä kengän ja laittoi sen joka kerta eri paikkaan.
Jutun mukaan robotti oli oppinut esimerkiksi, miltä lastulevyn palat voivat näyttää, ja koneelle ei ole ongelma tehdä millisekunnissa päätelmiä jopa satojen ominaisuuksien perusteella. Kenkä paljastaa menetelmän rajan: malli oppii, miltä esine näyttää, mutta ei sitä, mihin se kuuluu, ellei sitä erikseen opeteta.
Sama periaate pätee konenäköön muuallakin. Kerroimme aiemmin, miten AI-kameravalvonta erottaa ihmisen, ajoneuvon ja eläimen toisistaan ja karsii siksi turhia hälytyksiä.
Mitä hihnalta poimitaan
Ylen jutussa robotti työskenteli Suezin laitoksella Helsingin Viikissä. Siellä jätteestä eroteltiin puu, metalli, muovi ja kiviaines, ja laitoksella kerrottiin päästävän robotiikan ja tekoälyn ansiosta yli 85 prosentin hyödyntämisasteeseen. Luku ei ole sama kuin kierrätysaste, sillä jätetilastoissa hyödyntämiseen lasketaan kierrätyksen lisäksi energiakäyttö.
Biojäte ja paperi ratkeavat ensimmäisessä astiassa
Kaikkea ei voi jättää laitoksen ratkaistavaksi, ja syy on osin lainsäädännössä. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä mukaan kierrätetyksi yhdyskuntajätteeksi saa laskea vain sellaisen biojätteen, joka on lajiteltu syntypaikalla ja kerätty erikseen. Sekajätteestä jälkikäteen erotettu biojäte ei näy kierrätysluvuissa, oli erottelija kuinka tarkka tahansa.
Sama asetus koskee työpaikkoja. Taajamassa tai työpaikka-alueella sijaitsevalla kiinteistöllä biojäte on pitänyt kerätä erikseen 1.7.2022 lähtien, jos sitä syntyy vähintään 10 kiloa viikossa. Muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkauksille raja on viisi kiloa, lasipakkauksille sekä metallipakkauksille ja pienmetallille kaksi kiloa viikossa. Toimistossa ja varastossa velvoite näkyy arkisesti: sekajäteastian rinnalla on taukotilassa ja tuotannon puolella useampia kierrätysastioita, ja kukin jae menee omaansa.
Laitoksella tunnistus etenee myös muovissa. VTT kertoi joulukuussa 2024 hyperspektrikuvauksesta, jolla eri muovilaadut voidaan lajitella kierrätysvirrassa tarkasti, jopa pieninä hiutaleina. Tarkkakaan kamera ei kuitenkaan auta, jos muovipakkaus heitetään sekajätteeseen.
Taulukon kaksi alinta riviä ovat työpaikan vastuulla. Pehmopaperi on hyvä esimerkki: käsipyyhe näyttää paperilta, mutta paperinkeräykseen se ei kelpaa, ja sen oikea paikka on biojäteastia. Kun käytetty pyyhe päätyy sekajätteeseen, se on kierrätyksen kannalta menetetty, eikä kone pysty sitä enää palauttamaan.
Suomalaisesta pioneerista Terexin brändiksi
ZenRobotics otti ensimmäisen robottilinjansa käyttöön Helsingissä vuonna 2009 Yhtiön tunnetuimpia koneita olivat raskaalle jätteelle, kuten rakennusjätteelle, tarkoitettu Heavy Picker ja kevyemmälle pakkausjätteelle suunniteltu Fast Picker.
Robotit eivät olleet halpoja. Ylen jutussa vuonna 2016 linjaston hinnaksi kerrottiin 700 000 euroa, ja linjastoja oli myyty muun muassa Ruotsiin, Australiaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Neljä vuotta ennen juttua yritys oli kerännyt 13 miljoonaa euroa riskirahoitusta.
Kesällä 2022 tarina oli katketa. ZenRobotics Oy haettiin konkurssiin 1.7.2022, kun sen pääomistaja, yhdysvaltalainen sijoitusrahasto, vetäytyi. Uusiouutisten mukaan kansainvälinen teollisuuskonevalmistaja Terex osti liiketoiminnan elokuussa, ja toiminta jatkui nimellä ZenRobotics – a Terex Brand. Tattarisuon tilaus uutisoitiin lokakuun alussa, vajaa kaksi kuukautta kaupan jälkeen, joten omistajanvaihdos ei katkaissut kotimaisia hankkeita.
Kehitys jatkuu. Valmistaja ilmoitti toukokuussa 2026 esittelevänsä uuden OmniPicker-robotin Münchenin IFAT-messuilla. Tiedotteessaan se kertoo koneen nostokyvyksi 15 kiloa.
Työpaikan sekajäte paljastaa lajittelun aukot
Velvoite on ollut voimassa heinäkuusta 2022, mutta sekajäteastioiden sisältö kertoo, ettei se toimi vielä kaikkialla.
Koulut, päiväkodit ja toimistot
Turun ammattikorkeakoulussa tutkittiin syyskuussa 2023 viiden koulun, viiden päiväkodin ja viiden toimiston sekajäte Varsinais-Suomessa. Lajiteltavaksi tuli 445,3 kiloa jätettä. Tutkimuksen mukaan sekalaista jätettä oli painosta vain 16,2 prosenttia. Suurin osa sekajäteastioiden sisällöstä oli siis muita jakeita, vaikka jokaisessa kiinteistössä oli mahdollisuus kerätä erikseen vähintään kahta jaetta.
Eniten löytyi paperia, ja suurin osa siitä oli pehmopaperia, joka kuuluisi lajitella syntypaikalla biojätteeksi. Biojätettä oli painosta toiseksi eniten. Muovia ja kartonkia oli paljon tilavuudeltaan, sillä ne ovat kevyitä. Metallia ja lasia löytyi vain vähän, minkä tutkijat kirjasivat myönteiseksi yllätykseksi. Suomen ympäristökeskuksen koosteessa tulos tiivistetään suoraan: jätteiden lajittelu ei palvelukiinteistöissä toimi velvoitteiden mukaisesti. Tutkijat jättivät syyn avoimeksi kysymykseksi: onko kyse välinpitämättömyydestä, tietämättömyydestä vai siitä, ettei jätettä lajitella kiinteistön sisällä erikseen?
Kodeissa sama kuva
Kotitalouksissa kuva on samansuuntainen. HSY:n syyskuussa 2024 tekemän tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteestä yli 70 prosenttia olisi voitu lajitella ja kierrättää. Biojätteen osuus sekajätteestä oli 33,1 prosenttia, muovin 15,9 prosenttia ja kartongin ja pahvin 8,1 prosenttia.
Kansallinen tavoite karkaa
Yhdyskuntajätettä kertyi Suomessa vuonna 2024 noin 2,57 miljoonaa tonnia eli 456 kiloa asukasta kohden. Tilastokeskuksen mukaan siitä hyödynnettiin kierrättämällä tai uudelleenkäytön valmistelun avulla noin 48 prosenttia vuonna 2024 Jäteasetuksen tavoite on 55 prosenttia vuodesta 2025, 60 prosenttia vuodesta 2030 ja 65 prosenttia vuodesta 2035 Vuoden 2024 taso jäi siis selvästi alle seuraavan tavoitteen, vaikka sekajätteen määrä väheni edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia.
Tekoäly jätteiden lajittelussa tarvitsee puhtaan syötteen
Tekoälymedian näkökulmasta asetelma on tuttu. Mallin tulos riippuu siitä, mitä sille syötetään, ja lajittelurobotti on tästä harvinaisen konkreettinen esimerkki: sen syöte kulkee hihnalla. Jos biojäte ja pehmopaperi ovat jo sekoittuneet muuhun jätteeseen, kone ei pysty palauttamaan niitä kierrätykseen kelpaaviksi.
Hyöty syntyy samasta paikasta kuin toimistotyön automaatiossa. Kokosimme keväällä kolme Copilot Studio esimerkkiä, joissa takaisinmaksu tuli toistuvien työvaiheiden automatisoinnista. Jätteenkäsittelyssä toistuva ja raskas työvaihe on poiminta hihnalta, ja sen robotit jo hoitavat.
Työpaikalle jää osuus, jota mikään robotti ei korvaa. Käytännön tarkistus on yksinkertainen: avaa sekajäteastia. Jos sieltä löytyy pehmopaperia, kahvinporoja tai pahvia, lajittelu vuotaa jo ennen kuin jäte lähtee kiinteistöltä.
Turun tutkimuksen kysymys kannattaa esittää myös omalla työpaikalla. Jos keräysastiat ovat pihalla mutta työpisteissä on vain yksi roska-astia, lajittelu jää jokaisen muistin ja viitseliäisyyden varaan. Biojäte syntyy kahvinkeittimen ja mikron ääressä ja pahvi tavaran vastaanotossa, joten lajittelun kannattaa alkaa niistä kohdista.
Usein kysyttyä tekoälystä jätteiden lajittelussa
Lajittelevatko robotit myös toimistojen sekajätteen?
Tattarisuon linja on tehty rakennus- ja purkujätteelle, ja Viikin laitoksella robotti erotteli puuta, metallia, muovia ja kiviainesta. Toimiston biojätteen kohdalla robotti ei auttaisi kierrätyslukuja muutenkaan, koska kierrätetyksi lasketaan vain syntypaikalla lajiteltu biojäte.
Miksi biojäte pitää lajitella jo työpaikalla?
Jäteasetuksen laskentasäännön mukaan vain syntypaikalla lajiteltu ja erikseen kerätty biojäte lasketaan kierrätetyksi yhdyskuntajätteeksi. Lisäksi asetus velvoittaa keräämään biojätteen erikseen, kun sitä syntyy vähintään 10 kiloa viikossa.
Koskeeko lajitteluvelvoite pientä toimistoa?
Velvoite riippuu syntyvän jätteen määrästä: biojätteen raja on 10 kiloa, muovi-, paperi- ja kartonkipakkausten viisi kiloa sekä lasipakkausten ja metallin, eli metallipakkausten ja pienmetallin, kaksi kiloa viikossa. Samassa kiinteistössä toimivat jätteen haltijat voivat järjestää erilliskeräyksen yhteisesti.
Kuinka nopeasti lajittelurobotti toimii?
Tattarisuon linja mitoitettiin yli 6 000 poimintaan tunnissa. Valmistaja ilmoittaa uudelle OmniPicker-robotilleen enintään 60 poimintaa minuutissa. Luvut ovat suunnittelu- ja valmistajatietoja, eivät riippumattomia mittauksia.
Kuka ZenRoboticsin omistaa nykyään?
ZenRobotics on ollut teollisuuskonevalmistaja Terexin omistuksessa vuodesta 2022 Nimi säilyi, ja yhtiö toimii Terexin brändinä.
