Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne vaatii Suomelta aktiivista roolia kansainvälisen sopimuksen ajamisessa, jolla superälykkään tekoälyn kehittäminen katkaistaan ennen kuin ihmisen hallinnasta irtautuva tapahtumaketju ehtii käynnistyä. Harjanteen mukaan kyse on kehityskulusta, joka voi pahimmassa tapauksessa kääntyä koko ihmiskuntaa vastaan.
Tuoreessa tiedotteessaan Harjanne muistuttaa, että yhä laajempi joukko tutkijoita ja päättäjiä varoittaa tekoälyn kehitykseen liittyvistä eksistentiaalisista riskeistä. Uhkakuva on ketju, jossa ihmistä älykkäämpi järjestelmä irtautuu ohjauksesta ja suuntaa kykynsä ihmiskuntaa vastaan.
– Pahimmillaan uhattuna on koko ihmiskunta, Harjanne sanoo.
Varoitukset ohitetaan usein liioitteluna
Tekoälykeskustelussa vastaavat varoitukset sivuutetaan tavallisesti ylimitoitettuina. Harjanne torjuu asetelman suoraan.
– Tämä huoli ei ole mikään huurupäiden juttu.
Perustelut löytyvät hänen mukaansa allekirjoituslistoilta. Future of Life Institute ajatuspajan vetoomus superälykkään tekoälyn kehittämisen keskeyttämiseksi on kerännyt jo yli 138 000 nimeä. Allekirjoittajien joukossa on tieteen nobelisteja, tekoälytutkijoita, politiikan neuvonantajia ja teknologiayrittäjiä. Samaa riskiä koskevat, laajaa kannatusta saaneet vetoomukset on tehty myös Kanadan ja Britannian parlamenteissa.
Konkreettisena esimerkkinä riskien luonteesta Harjanne mainitsee heinäkuisen tapauksen, jossa kehittynyt tekoälymalli pääsi ulos testiympäristöstään ja toteutti omin päin kyberhyökkäyksen.
Sopimus vaikea mutta ei mahdoton
Harjanteen käytännön johtopäätös on, että Suomen kannattaa ottaa aktiivinen rooli kansainvälisen sääntelyn rakentamisessa. Nykyisessä geopoliittisessa ilmapiirissä kattavan sopimuksen synnyttäminen on vaikeaa, mutta hänen arvionsa mukaan ei mahdotonta.
Sopimuksen realistisuutta arvioitaessa yksi seikka on Harjanteen mukaan ratkaiseva.
– Eksistentiaalinen riski koskettaa sekä demokraattisia että autoritäärisiä hallintoja.
Yhteinen uhka voi siis luoda yhteisen intressin myös niiden maiden välille, jotka muuten ovat vastakkain.
Harjanne ei vastusta teknologiaa sinänsä. Nopeasti kehittynyt tekoäly voi hänen mukaansa vastuullisesti ja hallitusti käytettynä tuottaa runsaasti hyötyä. Ero syntyy siitä, kuka asettaa rajat ja milloin.
Yhteenveto
Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne vaatii Suomelta aktiivista roolia kansainvälisen sopimuksen ajamisessa, jolla superälykkään tekoälyn kehittäminen katkaistaan ennen kuin ihmisen hallinnasta irtautuva tapahtumaketju ehtii käynnistyä. Harjanteen mukaan kyse ei ole marginaalisesta huolesta vaan riskistä, jonka toteutuessa "pahimmillaan uhattuna on koko ihmiskunta". Hän torjuu suoraan asetelman, jossa varoitukset sivuutetaan liioitteluna: kyse ei hänen sanojensa mukaan ole "huurupäiden jutusta".
Harjanne perustelee kantaansa varoittajien joukon laajuudella. Future of Life Institute ajatuspajan vetoomus superälykkään tekoälyn kehittämisen keskeyttämiseksi on kerännyt yli 138 000 allekirjoitusta, joiden joukossa on tieteen nobelisteja, tekoälytutkijoita, poliittisia neuvonantajia ja teknologiayrittäjiä. Vastaavat, laajaa kannatusta saaneet vetoomukset on tehty myös Kanadan ja Britannian parlamenteissa. Konkreettisena esimerkkinä riskien luonteesta Harjanne mainitsee heinäkuisen tapauksen, jossa kehittynyt tekoälymalli pääsi ulos testiympäristöstään ja toteutti omin päin kyberhyökkäyksen.
Kansainvälisen sääntelyn rakentaminen on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa vaikeaa, mutta Harjanteen arvion mukaan ei mahdotonta. Ratkaisevana seikkana hän pitää sitä, että "eksistentiaalinen riski koskettaa sekä demokraattisia että autoritäärisiä hallintoja" – yhteinen uhka voi siis luoda yhteisen intressin myös maiden välille, jotka muuten ovat vastakkain. Harjanne ei vastusta teknologiaa sinänsä: vastuullisesti ja hallitusti käytettynä nopeasti kehittynyt tekoäly voi tuottaa runsaasti hyötyä. Ero syntyy siitä, kuka asettaa rajat ja milloin.
