Pörssisähköllä on ollut lokakuusta 2025 lähtien 96 hintaa vuorokaudessa, kun vuorokausimarkkina siirtyi tuntihinnoista varttihintoihin. Vaihtelu on suurta: vuonna 2025 Suomessa oli Energiateollisuuden tilaston mukaan 465 tuntia, jolloin sähkön tukkuhinta oli negatiivinen, ja lisäksi 138 nollahintaista tuntia.
Pörssisopimus oli vuoden 2025 lopussa noin kolmanneksella kotitalouksista, ja moni heistä reagoi hintaan jo käsin. Syken ja Väreen tutkimuksessa talvella 2023-2024 pörssiasiakkaat vähensivät kulutustaan kalliina päivinä jopa 38 prosenttia. Käsin ajoittaminen on kuitenkin työtä, jota kukaan ei jaksa tehdä 96 kertaa päivässä. Automaatio hoitaa sen. Kiinnostavampi kysymys on, mitä tekoäly lisää yksinkertaiseen sääntöön. Tekoälyn hyöty on todellinen, mutta se syntyy vain tietyistä laitteista ja tilanteista.
Siirrettävä kuorma tarvitsee varaston
Ajoitus toimii laitteella, joka voi ottaa energian yhteen aikaan ja käyttää sen myöhemmin. Ratkaisevaa on varasto: akku, vesisäiliö tai talon rakenteet. Ilman varastoa ajoitus tarkoittaa joustamista omasta aikataulusta, esimerkiksi pyykinpesun siirtämistä yöhön.
Sähköauto on selkein esimerkki. Tyypillinen perheauto kuluttaa noin 20 kWh sadalla kilometrillä, joten 15 000 kilometrin vuosiajo vaatii noin 3 000 kilowattituntia. Akku on valmis varasto, ja ainoa ehto on lähtöaika.
Lämminvesivaraaja on toinen. Veden lämmittäminen asteella vie noin 1,16 kWh tuhatta litraa kohden, joten 300 litran varaajan lämmittäminen 10 asteesta 55 asteeseen vie noin 16 kWh. Sen voi ajoittaa yhteen halpaan jaksoon.
Sama logiikka koskee myös ulkoporeallasta, jota pidetään lämpimänä ympäri vuoden: eristetty kuori ja lämpökansi hidastavat jäähtymistä, joten vesimassa toimii lämpövarastona. Esimerkiksi 1 500 litran altaassa kahden asteen jousto vastaa noin 3,5 kilowattituntia, jonka lämmitys voidaan ajoittaa halvimpiin vartteihin, kunhan vesi on käyttölämpötilassa kylpyhetkellä.
Sähkölämmitteisessä tai lämpöpumpulla lämmitetyssä talossa varastona toimivat rakenteet. Joustovara riippuu siitä, kuinka paljon sisälämmön annetaan vaihdella.
Hinta syntyy päivää ennen, nyt vartin tarkkuudella
Huomisen hinnat ratkaistaan Nord Poolin vuorokausimarkkinalla. Ostajat ja myyjät jättävät tarjouksensa viimeistään kello 12 Keski-Euroopan aikaa, ja eurooppalainen Euphemia-algoritmi sovittaa ne yhteen. Hinnat julkaistaan Suomen aikaa noin kello 13.45 tai myöhemmin. Siitä eteenpäin seuraavan vuorokauden 96 hintaa ovat tiedossa.
Fingridin mukaan lähes 90 prosenttia Suomen tarjouksista tehdään jo vartin tarkkuudella. Hinta muodostuu samoin periaattein kuin ennenkin. Kalleimmat vartit ovat aamulla ja illalla, ja samoihin hetkiin osuvat myös suurimmat heilahdukset.
Sää ohjaa hintaa vahvasti. Tuulivoima tuotti vuonna 2025 jo 26,1 prosenttia Suomen sähköstä, ja tuulisina päivinä tukkuhinta on matala, tyyninä selvästi korkeampi.
Mitä tekoäly lisää halvimpien tuntien sääntöön
Yksinkertaisin ohjaus on sääntö: lämmitä varaajaa huomisen neljänä halvimpana tuntina. Se toimii hyvin, kun energiantarve tiedetään etukäteen ja hinnat on julkaistu. Tekoäly lisää tähän kolme asiaa.
Ennuste julkaistun ikkunan yli
Ennen iltapäivän julkaisua huomisen hintaa ei tiedetä. Koneoppimismalli voi ennustaa sen historiallisista hinnoista ja säädatasta. Oulun yliopiston tutkielmassa LSTM-neuroverkko ennusti seuraavan päivän hintaa tarkemmin kuin vertailumallit. Ennusteesta on hyötyä etenkin sähköautolle: ladataanko sunnuntaiyönä vai odotetaanko tuulista tiistaita.
Kodin oma malli
Sääntö kertoo, milloin lämmittää. Oppiva ohjaus arvioi myös, kuinka paljon. Se oppii, kuinka nopeasti talo jäähtyy pakkasella tai kuinka paljon kannella peitetty vesi menettää lämpöä yössä, ja esilämmittää sen mukaan. Tekniikan nimi on mallipohjainen ennakoiva säätö (MPC). Koneoppimista tarvitaan, kun talon mallia ei rakenneta käsin vaan se opitaan mittausdatasta.
VTT:n tutkijoiden simulaatiossa suomalaisen omakotitalon ja kerrostalon maa-vesilämpöpumppuja ohjattiin tuntihinnan mukaan vuosien 2015-2022 datalla. Optimoitu ohjaus tuotti 3,1-17,5 prosentin vuotuiset kustannussäästöt verrattuna vakiohintaiseen sähköön, vuodesta riippuen. Yli 36 tunnin optimointihorisontti ei parantanut tulosta merkittävästi. Lämmityksessä puolentoista vuorokauden yli ulottuva ennuste tuo siis vähän. Olennaista on tuntea oma talo.
Kuormien yhteensovitus
Jos jokaisella laitteella on oma sääntönsä, kaikki valitsevat samat halvimmat vartit. Kun auto, varaaja ja allas käynnistyvät yhtä aikaa, syntyy tehopiikki. Energiaviraston vuonna 2026 voimaan tullut määräys linjaa verkkoyhtiöiden tehomaksun: kotitaloudella maksu alkaa vasta, kun kuukauden suurin tunnin keskiteho ylittää 8 kW. Tehomaksun käyttöönotto on verkkoyhtiölle vapaaehtoista, ja kotitalous voi valita tuotteen ilman sitä. Optimoija levittää kuormat niin, ettei kynnys ylity.
Yhden joustavan laitteen kotiin sääntö riittää. Kun kuormia on useita ja verkkoyhtiöllä on tehomaksu, optimoinnista alkaa olla hyötyä.
Ohjaus omasta älykodista tai sähköyhtiöltä
Itse rakentavalle luonteva alusta on Home Assistant. Sen oma Nord Pool -integraatio tuli versiossa 2024.12. Se tuo pörssihinnat ja huomisen hinnat automaatioiden käyttöön ja vaihtuu varttihintoihin automaattisesti. Tunteihin perustuvat automaatiot kannattaa silti tarkistaa.
Toinen reitti avautuu porrastetusti syyskuusta 2026 alkaen. Valtioneuvoston asetuksen mukaan asiakas voi valtuuttaa sähkönmyyjän tai muun palveluntarjoajan ohjaamaan sähkölämmityksen tai muun merkittävän kulutuksen ajankohtaa. Ohjauskäskyt kulkevat Fingridin Datahubin kautta etäluettavan mittarin kuormanohjausreleeseen. Käyttöönotto porrastetaan, ja viimeistään 1.6.2027 verkonhaltijan on avattava rele valtuutetulle toimijalle. Omaa kotiautomaatiota ei tarvita, kunhan kuorma on kytketty releen taakse.
Molemmissa on kyse kysyntäjoustosta pienessä mittakaavassa: kulutus seuraa hintaa ja siirtyy pois kalleimmista hetkistä, jolloin myös sähköjärjestelmän tasapainottaminen helpottuu.
Missä optimointi ei auta
Hintaan perustuva ajoitus pienentää vain energiaosuutta. Kotitalousasiakkaan (vuosikulutus 5 000-15 000 kWh) sähkölaskusta sähköenergian osuus oli syyskuussa 2025 noin 37 prosenttia, siirron 30 ja verojen 33 prosenttia. Kymmenen prosentin säästö energiassa pienentää koko laskua siis alle neljä prosenttia.
Ennuste voi pettää. Tuulivoimaa on vaikeampi ennustaa kuin ydinvoimaa, joten autolle kannattaa asettaa vähimmäisvaraus, joka ladataan hinnasta riippumatta.
Varaajan säästöä ei saa hakea veden lämpötilasta. Legionellabakteeri lisääntyy 20-45-asteisessa vedessä, ja yleinen turvaraja on 55 astetta. Hetkellinen nosto ei riitä, vaan vesi on pidettävä kuumana koko ajan.
Kun moni koti siirtää kulutuksensa samoihin halpoihin vartteihin, paikallinen verkko voi kuormittua. Hinta ei näe jakeluverkon rajoja, joten tehopiikkien hallinta jää kodin omalle ohjaukselle.
Usein kysyttyä
Laskutetaanko kulutus nyt vartin hinnalla?
Ei välttämättä. Markkinahinta muodostuu varteittain, mutta sen, laskutetaanko oma kulutus vartin vai tunnin hinnalla, päättää sähkönmyyjä. Asia kannattaa tarkistaa omasta sopimuksesta. Siirtohintaan muutos ei suoraan vaikuta: esimerkiksi Caruna ilmoittaa, ettei varttihinnoittelu muuta sen verkkopalvelun hintoja eikä vaadi asiakkaalta toimia.
Toimiiko halvimpien varttien poiminta sellaisenaan?
Ei aina. Fingridin mukaan hinnat ovat "sahanneet" etenkin nousu- ja laskuvaiheissa, todennäköisesti siksi, että kauppaa käydään sekä tunti- että varttitasolla. Jos sääntö poimii yksittäisiä halpoja vartteja, laite voi käynnistyä ja sammua tiheään. Yhtenäistä halpaa jaksoa etsivä sääntö välttää turhan pätkimisen.
Voiko kotitalous myydä joustoa Fingridille?
Ei suoraan. Fingridin reservimarkkinoilla pienin tarjouskoko on 0,1 megawattia eli 100 kilowattia, joten yksittäinen koti pääsee mukaan vain aggregaattorin kautta. Aggregaattori kokoaa monen käyttöpaikan joustot yhdeksi tarjoukseksi.
Aloita varaajasta ja lähtöajasta
Käy ensin läpi, millä kodin laitteilla on varasto ja kuinka suuri. Ohjaa varaajaa säännöllä, joka pitää veden vähintään 55 asteessa, ja anna auton laturille lähtöaika ja vähimmäisvaraus. Kysy verkkoyhtiöltä, onko tehomaksullinen tuote tulossa ja miten se lasketaan. Näillä tiedoilla oppivan ohjauksen hyödyn voi arvioida omilla luvuilla eikä palveluntarjoajan esimerkkilaskelmalla.
Lähteet
Energiateollisuus: Energiavuosi 2025, sähkö (ennakkotiedot 21.1.2026). https://energia.fi/wp-content/uploads/2026/01/Sahkovuosi-2025_v1.pdf
Nord Pool: Day-ahead market. https://www.nordpoolgroup.com/en/the-power-market/Day-ahead-market/
Fingrid: Ajankohtaiset, sähkömarkkinatoimikunta 4.12.2025. https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/yhtio/toimikunnat/markkinatoimikunta/ajankohtaiset-sm_toimikunta_04122025.pdf
Fingrid: Itsenäinen aggregointi, tietopaketti 9/2024. https://fingrid.fi/contentassets/c59a6b9b7dbe4ea49200652ac3757962/iaesitysnettiin120924.pdf
Valtioneuvosto: Sähkönkulutuksen automaattista ajoittamista koskevat säännökset täsmentyvät (17.7.2026). https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/sahkonkulutuksen-automaattista-ajoittamista-koskevat-saannokset-tasmentyvat
Rasku, Lastusilta, Hasan, Ramesh, Kiviluoma: Economic Model-Predictive Control of Building Heating Systems Using Backbone Energy System Modelling Framework. Buildings 13(12), 2023. https://cris.vtt.fi/en/publications/economic-model-predictive-control-of-building-heating-systems-usi/
Oulun yliopisto: Seuraavan päivän pörssisähkön hinnan ennustaminen takaisinkytketyllä neuroverkolla. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/62055
Home Assistant: Nord Pool integration. https://www.home-assistant.io/integrations/nordpool
Taloustaito: Määräaikainen sähkösopimus on yhä yleisin (Energiaviraston tilasto 2025). https://www.taloustaito.fi/koti/2026/maaraaikainen-sahkosopimus-on-yha-yleisin--kulutuksen-ajoitus-vaikuttaa-jo-monen-sahkolaskuun/
Taloustaito: Pörssisähkön reippaat hintapiikit ajoittavat kulutusta tehokkaasti (Syke ja Väre). https://www.taloustaito.fi/koti/2025/porssisahkon-reippaat-hintapiikit-ajoittavat-kulutusta-tehokkaasti/
Kaleva: Energiavirasto: tehomaksun kynnykseksi kahdeksan kilowattia. https://www.kaleva.fi/energiavirasto-tehomaksun-kynnykseksi-kahdeksan-ki/12518876
Omakotiliitto: Tuleeko tehomaksusta ennemmin keppi kuin porkkana? https://www.sttinfo.fi/tiedote/71782337/omakotiliitto-tuleeko-tehomaksusta-ennemmin-keppi-kuin-porkkana?lang=fi
Caruna: 15-minute metering. https://caruna.fi/en/products-and-services/home-and-real-estate/electricity-meter/15-minute-metering
Moottori: Kuinka paljon sähköauto kuluttaa? https://moottori.fi/uutinen/kysy-autoista-kuinka-paljon-sahkoauto-kuluttaa/
Verkkouutiset: Kuinka paljon tuulivoima vaikuttaa sähkön hintaan? https://www.verkkouutiset.fi/a/kuinka-paljon-tuulivoima-vaikuttaa-sahkon-hintaan/
Verkkouutiset: Sähkönhinnan seuraaminen halutaan jättää koneille. https://www.verkkouutiset.fi/a/sahkonhinnan-seuraaminen-halutaan-jattaa-koneille-kulutuksen-on-seurattava-tuotantoa/
Verkkouutiset (Yle): Vesiputkissa lymyää keuhkokuumetta aiheuttava bakteeri. https://www.verkkouutiset.fi/a/yle-vesiputkissa-lymyaa-keuhkokuumetta-aiheuttava-bakteeri/
Ominaislämpökapasiteetti (veden arvo). https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaislämpökapasiteetti
