Tekoälyn käyttöönotto etenee monessa yrityksessä samalla kaavalla. Joku kokeilee työkalua, kokeilu näyttää lupaavalta, ja siitä tehdään pilotti. Puolen vuoden päästä pilotti on yhä pilotti. Ilmiö ei ole suomalainen erikoisuus: MIT:n NANDA-hankkeen heinäkuussa 2025 julkaistun raportin ”The GenAI Divide: State of AI in Business 2025” mukaan 95 % organisaatioista ei ollut saanut generatiivisen tekoälyn hankkeistaan lainkaan tuottoa, vaikka yritykset olivat raportin arvion mukaan investoineet aiheeseen 30–40 miljardia dollaria.
Lyhyesti: Tekoäly yrityksessä on jo arkea, mutta pilotit jäävät usein kokeiluiksi. Ennen työkalun valintaa kannattaa tehdä kolme päätöstä: kuka pilotista vastaa, mihin liiketoiminnan tavoitteeseen se kytkeytyy ja millä luvulla onnistuminen mitataan. Samoista päätöksistä on hyötyä, kun EU:n tekoälysäädöksen velvoitteet käydään läpi.
Miksi tekoälypilotti jää pilotiksi?
Kokeilijoista ei ole pulaa. Tilastokeskuksen tietotekniikan käyttöä yrityksissä koskevan tilaston mukaan tekoälyteknologioita käytti keväällä 2025 jo 38 % vähintään kymmenen henkilön yrityksistä, ja osuus kasvoi vuodessa 14 prosenttiyksikköä. Vähintään 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä tekoälyä käytti 68 %. Käytön tuloksia tilasto ei mittaa.
Tuloksista MIT NANDA -raportti antaa karun kuvan. Raportin mukaan 60 % organisaatioista oli arvioinut yrityskäyttöön tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä, 20 % oli edennyt pilottiin ja vain 5 % tuotantoon. ChatGPT:n ja Copilotin kaltaiset yleistyökalut ovat laajasti käytössä, mutta tutkijoiden mukaan ne parantavat lähinnä yksittäisen työntekijän tuottavuutta eivätkä näy tuloslaskelmassa. Epäonnistumisen syiksi raportti nimeää hauraat työnkulut, järjestelmien kyvyttömyyden oppia käyttöympäristöstään ja huonon sopivuuden päivittäiseen työhön. Aineisto koostuu yli 300 julkisen tekoälyhankkeen läpikäynnistä, 52 organisaation haastatteluista ja 153 johtajan kyselystä, joten luvut ovat suuntaa antavia, kuten raportti itsekin toteaa.
Viimeiseen syyhyn yritys voi vaikuttaa ennen ensimmäistäkään koodiriviä. Jos kukaan ei ole päättänyt, mihin työhön tekoäly kytketään ja mikä siinä työssä pitäisi muuttua, pilotti mittaa lopulta vain sitä, toimiiko työkalu. Vastaus on yleensä kyllä, eikä se riitä jatkorahoitukseen. Kokosimme aiemmin kolme Copilot Studio -esimerkkiä, joissa hyöty laskettiin yhden rajatun työvaiheen kautta.
Tavoite ennen työkalua
Useimmissa yrityksissä on jo valmis paikka, johon pilotin voi kiinnittää: neljännesvuoden tavoitteet. Kun pilotti sidotaan yhteen tavoitteeseen, sitä ei arvioida tunnelman perusteella. Jos myynnin kvartaalitavoite on lyhentää tarjousten läpimenoaikaa, tekoälyä ei kokeilla yleisesti ”myynnissä”. Sitä kokeillaan tarjousluonnosten kirjoittamisessa, ja tulosta verrataan samaan lukuun kuin muutakin myynnin työtä.
OKR-mallissa (Objectives and Key Results) tämä kytkentä on valmiina: tavoite kertoo suunnan, ja avaintulokset ovat lukuja, joilla edistymistä seurataan. Helsinkiläisen Sora Consultingin näkemys tekoälystä strategian toimeenpanossa lähtee samasta järjestyksestä: tekoäly voi laatia luonnoksia tavoitteista strategia-aineiston pohjalta, mutta lopulliset päätökset tekevät ihmiset. Työnjako kannattaa muistaa pilottia suunnitellessa. Tekoäly nopeuttaa valmistelua, mutta tavoitetta se ei valitse.
Kytkennällä voi myös karsia ehdotuksia. Jos ehdotettu pilotti ei osu yhteenkään tämän tai seuraavan neljännesvuoden tavoitteeseen, aihe kannattaa siirtää myöhemmäksi. Ajatus voi olla hyvä, mutta sillä ei ole vielä paikkaa, jossa sen arvo näkyisi.
Kolme päätöstä ennen pilottia
Päätökset mahtuvat yhteen kokoukseen, ja ne kirjataan ennen kuin kukaan avaa työkalun hinnastoa. Järjestyksellä on merkitystä: vastuuhenkilö valitsee tavoitteen, ja tavoite määrää mittarin.
1. Kuka vastaa pilotista?
Pilotin vastuuhenkilö tulee liiketoiminnasta, ei IT:stä. IT huolehtii tietoturvasta, integraatioista ja käyttöoikeuksista, mutta päätös työtavan muuttamisesta kuuluu sille, jonka tiimin työtä pilotti koskee. Jos vastuuhenkilöksi nimetään innokkain kokeilija ilman päätösvaltaa, pilotista tulee harrastus. Testi on yksinkertainen: voiko tämä henkilö päättää, että tiimi luopuu vanhasta tavasta, jos uusi toimii paremmin?
2. Mihin liiketoiminnan tavoitteeseen pilotti kytkeytyy?
Tavoite valitaan olemassa olevista, eikä sitä keksitä pilottia varten. Kytkentä ratkaisee samalla laajuuden: yksi tiimi, yksi työvaihe ja yksi neljännesvuosi. Laajempi pilotti näyttää kunnianhimoiselta, mutta sen tulosta on vaikea erottaa kaikesta muusta, mitä tiimissä samaan aikaan tapahtuu.
3. Millä luvulla onnistuminen mitataan?
Mittari päätetään ennen pilottia, ja sille kirjataan lähtötaso. Kirjautumiset ja käyttäjämäärät kertovat, että työkalua käytetään, eivät sitä, että työ muuttui. Käsittelyaika, virheiden määrä tai tehtävään kuluvat työtunnit kertovat enemmän. Mittariin kuuluu myös hinta. Kun pilotti laajenee tuotantoon, käyttömäärät ja kulut kasvavat, joten token-kustannusten hallinta kannattaa laskea mukaan jo pilottivaiheessa. Lopuksi sovitaan raja: millä tuloksella pilotti laajennetaan ja millä se lopetetaan.
| Päätös | Kuka tekee | Millä mitataan |
|---|---|---|
| Pilotin vastuuhenkilö | Liiketoimintajohto yhdessä tiimin esihenkilön kanssa | Vastuuhenkilöllä on päätösvalta tiimin työtapoihin |
| Liiketoiminnan tavoite | Johtoryhmä tai yksikön johto | Pilotti osuu yhteen voimassa olevaan neljännesvuoden tavoitteeseen |
| Mittari ja jatkoraja | Vastuuhenkilö yhdessä tiimin kanssa | Lähtötaso kirjattu ennen pilottia, ja laajentamisen ja lopettamisen rajat on sovittu etukäteen |
Taulukon voi täyttää ennen ensimmäistäkään toimittajatapaamista. Jos jokin rivi jää tyhjäksi, työkalun valinta kannattaa lykätä, sillä pilotti ei täytä tyhjää riviä.
Tekoälyn riskit kuuluvat samaan päätökseen
Kolmen päätöksen jälkeen on luontevaa käydä läpi tekoälyn riskit, koska vastuuhenkilö tietää nyt, mitä dataa pilotissa käsitellään ja ketkä työkalua käyttävät. EU:n tekoälysäädöstä sovelletaan nyt pääosin. Euroopan komission mukaan asetus tuli voimaan 1.8.2024, ja sitä on sovellettu 2.8.2026 alkaen tietyin poikkeuksin. Kielletyt käytännöt ja tekoälylukutaitoa koskeva velvoite ovat olleet voimassa jo helmikuusta 2025. Suuririskisten järjestelmien säännöt siirtyivät AI Omnibus -muutoksella: esimerkiksi työllistämisessä ja koulutuksessa käytettäviin järjestelmiin niitä sovelletaan 2.12.2027 alkaen.
Tavalliselle pilotille käytännöllisin on lukutaitovelvoite. Komission tekoälylukutaitoa koskevien kysymysten ja vastausten mukaan tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on tuettava henkilöstönsä ja niiden puolesta järjestelmiä käyttävien tekoälylukutaitoa. Tiettyä tasoa ei vaadita, eikä sertifikaattia tarvita: sisäinen kirjanpito koulutuksista ja ohjeista riittää. Kansalliset markkinavalvontaviranomaiset valvovat velvoitetta elokuusta 2026 alkaen.
Pilotin vastuuhenkilö on luonteva pitämään tätä kirjaa, koska hän tietää, ketkä työkalua käyttävät ja mihin.
Toinen käytännön riski liittyy dataan. Ennen pilottia kannattaa selvittää toimittajan ehdoista, mihin työkaluun syötetty tieto tallentuu, kuinka kauan sitä säilytetään ja käytetäänkö sitä mallien kehittämiseen. Asiakastiedot, sopimukset ja keskeneräiset talousluvut ovat tyypillisesti juuri sitä aineistoa, jota pilotissa haluttaisiin käyttää. Jos ehdot eivät salli niiden käsittelyä, pilotti rajataan aineistoon, jonka käsittely on sallittua, tai työkalu vaihdetaan. Jos pilotissa käsitellään henkilötietoja, mukaan tulee lisäksi tietosuoja-asetus. Kävimme aiemmin läpi, miten GDPR ja AI Act sovitetaan yhteen samassa dokumentaatiossa.
Usein kysyttyä tekoälyn käyttöönotosta
Mistä tekoälyn käyttöönotto kannattaa aloittaa?
Yhdestä työvaiheesta, joka toistuu usein ja jonka nykyinen kesto tai virhemäärä tiedetään. Silloin vertailukohta on valmiina, eikä lähtötasoa tarvitse arvioida jälkikäteen.
Kuinka pitkä tekoälypilotin pitäisi olla?
Pituus kannattaa sitoa tavoitejaksoon. Neljännesvuosi on käytännöllinen, koska jatkopäätös osuu silloin seuraavan jakson suunnitteluun ja tulos voidaan verrata samaan tavoitteeseen, johon pilotti alun perin kytkettiin.
Kuka yrityksessä vastaa tekoälyn riskeistä?
Pilotissa vastuu kannattaa pitää samalla henkilöllä, joka vastaa pilotin tavoitteesta. Hän kirjaa käyttäjät, käsiteltävän datan ja koulutukset, ja IT sekä tietosuojasta vastaava henkilö arvioivat ne omalta osaltaan. Kun tekoäly yrityksessä laajenee useaan tiimiin, vastuu siirtyy yleensä yhteiseen ohjeistukseen ja johtoryhmän päätettäväksi.
Tarvitaanko tekoälyn käyttöön erillinen sertifikaatti?
Ei tarvita. Tekoälysäädös velvoittaa tukemaan henkilöstön tekoälylukutaitoa, mutta komission mukaan todistusta ei edellytetä. Riittää, että koulutukset ja ohjeet on kirjattu ja että ne vastaavat sitä, miten tekoälyä yrityksessä oikeasti käytetään.
Työkalu valitaan viimeisenä
Pilottien yleisin järjestys kulkee työkalusta käyttötapaukseen. Kolmen päätöksen jälkeen järjestys kääntyy: ensin vastuuhenkilö, sitten tavoite ja mittari, ja vasta lopuksi työkalu. Moni pilotti muuttuu tällöin pienemmäksi kuin alun perin kaavailtiin, ja juuri siksi sen tuloksesta saa selvää. Kun seuraava tekoälyehdotus tulee pöydälle, pyydä siihen ensin kolme riviä: nimi, tavoite ja luku. Jos niitä ei saada, ehdotus palaa valmisteluun ennen kuin siihen käytetään euroakaan.
