Aalto-yliopiston tuore Suomi 2026 -kysely vahvistaa muutoksen, joka monille on ollut näkyvissä jo arjessa: 67 prosenttia suomalaisista tietotyöntekijöistä käyttää tekoälytyökaluja vähintään viikoittain. Vielä vuosi sitten vastaava luku oli 41 prosenttia. Kasvu on lähes pelkästään orgaanista, ei työnantajien ohjeistamaa.
Tutkimuksessa haastateltiin 2 410 vastaajaa eri toimialoilta, alueilta ja ikäryhmistä. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on noussut häntäpäästä kärkeen alle kahden vuoden aikana. Edellisessä Pohjoismaiden vertailussa vuoden 2024 alussa Suomi oli viimeisellä sijalla.
Mitä työkaluja oikeasti käytetään
Käyttöaste jakautuu epätasaisesti eri alustojen välillä. ChatGPT pitää ylivoimaisen ykköspaikan, mutta Microsoftin tarjoamana Copilot on kasvanut nopeasti M365-ympäristön mukana.
| Työkalu | Käyttöaste | Muutos / vuosi | Tyypillinen käyttö |
|---|---|---|---|
| ChatGPT | 78 % | +18 pp | Sisältö, tutkimus, koodaus |
| Microsoft Copilot | 41 % | +24 pp | M365-integraatio, sähköpostit |
| Claude | 31 % | +22 pp | Koodaus, pitkä konteksti |
| Google Gemini | 22 % | +10 pp | Multimodaaliset tehtävät |
| Perplexity | 18 % | +12 pp | Lähdetutkimus, fact-check |
Microsoftin korkea käyttöaste selittyy enimmäkseen automaattisella levityksellä työpaikkojen kautta. Itsenäisesti hankittuna ChatGPT on edelleen selvä ykkönen, ja sen Pro-tilauksia hankitaan kuukausittain yli 6 000 lisää suomalaisille henkilökortteille.
Toimialakohtaiset erot ovat jyrkät
Tutkimuksen kiinnostavin löydös on toimialakohtainen jakautuminen. IT-, viestintä- ja markkinointialoilla 89 prosenttia käyttää AI:ta päivittäin. Sosiaali- ja terveysalalla luku on vain 12 prosenttia. Yksi keskeisistä syistä on EU AI Act -sääntely, joka on tehnyt terveysalan AI-käytöstä juridisesti riskialtista, ja työnantajien varovaisuus on perusteltua. Ensimmäinen iso AI Act -sakko iski juuri rekrytointi-AI:hin Saksassa, ja monet HR-osastot ovat ottaneet opit talteen.
Sukupolvien välinen ero on yllättävän pieni
Aiemmin oletettiin, että AI-käyttö olisi nuorten ja keski-ikäisten ilmiö. Tutkimus paljastaa ettei näin ole: yli 50-vuotiaista 58 prosenttia käyttää AI:ta vähintään viikoittain, alle 35-vuotiaista 74 prosenttia. Ero on selvä, mutta huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi sosiaalisen median omaksumisessa kymmenen vuotta sitten.
Vanhempien ikäryhmien suosituin käyttötapa on sähköpostien viilaaminen, dokumenttien tiivistäminen ja matkavarausten tutkiminen. Nuorempi käyttäjäkunta hyödyntää selvemmin AI:ta luovassa työssä ja koodauksessa.
Suomalaiset yritykset alkavat investoida pitkäjänteisesti
Tutkimuksen liiketoiminta-osio osoittaa, että 54 prosenttia yli 50 hengen yrityksistä on hankkimassa AI-pohjaisia työnkulkuja seuraavan vuoden aikana. Tämä on kaksinkertainen luku verrattuna viime kevään 27 prosenttiin. Silo AI:n tuore 80 miljoonan rahoituskierros AMD:lta osoittaa, että kotimainen tarjonta vahvistuu samaan tahtiin kysynnän kanssa.
Mikä yhä hidastaa
Tutkimuksen vastaajat luettelivat neljä keskeistä estettä. Tietosuoja on suurin: 64 prosenttia on huolissaan datan vuotamisesta järjestelmistä, joiden palvelimet sijaitsevat USA:ssa. Koulutuksen puute on toinen merkittävä tekijä, sillä 51 prosenttia toivoo lisää työnantajan tarjoamaa koulutusta.
Hinnoittelu yllättää listalla: 38 prosenttia pitää nykyisiä tilaushintoja liian kalliina henkilökohtaiseen käyttöön. Hallusinointi on edelleen ongelma, mutta sen merkitys on laskenut, kun käyttäjät ovat oppineet tarkistamaan vastauksia useammasta lähteestä. 47 prosenttia on kohdannut hallusinaation viimeisen kuukauden aikana, viime vuonna sama luku oli 71 prosenttia.
Suomalaisten yritysten käytännön kokemukset noudattavat samaa kaavaa. Microsoftin Copilot Studio on noussut käytetyimmäksi yritysrakennustyökaluksi, ja kolme case-esimerkkiä joissa se on maksanut itsensä takaisin valaisevat ROI:ta käytännössä. Investoinnin perustelu on helpompi kun säästöt ovat selvät ja mitattavissa.
Suomi on AI-käytön mittareilla nyt Pohjoismaiden ykkönen. Tämä on iso muutos vuoteen 2024 verrattuna, jolloin olimme listan häntäpäässä. Yritysten kannalta tämä tarkoittaa että henkilöstö osaa jo, vaikka työnantajien sisäiset prosessit eivät ole vielä päivittyneet samaa tahtia.
